Suomen vanhin

kirjailijan nimikkoseura täytti 75 vuotta

Nortamo-Seor on syntymäpäivälahja

Kirjailija Hjalmar Nortamo oli pidetty mies synnyinkaupungissaan Raumalla. Hänen täyttäessään seitsemänkymmentä vuotta  kutsui kaupunki hänet kunniaporvarikseen. Samalla hän sai kaupungin anoman professorin arvonimen ja  syntymäpäivänä, 13.6.1930,  paljastettiin kirjailijan patsas Ruikantorilla, jota sen jälkeen alettiin kutsua Nortamon aukeaksi.

         Entisen kaupunginlääkärin ystävät puolestaan perustivat samana päivänä kirjailija Arvi Järventauksen vihjeestä Nortamo-Seoran, jonka amiraaliksi Nortamo syntymäpäivänä pidetyssä ensimmäisessä kokouksessa kutsuttiin.  Seoran tarkoitukseksi määrättiin säännöissä Nortamon kirjallisen perinnön, rauman kielen ja merellisen kulttuurin vaaliminen.  Jälkimmäisessä tarkoituksessa Seoran jäsenistö muodostaakin  purjelaivan miehistön; puheenjohtaja on kapteeni, muitten ollessa styyrejä, konsteja, matruuseja,  jungmanneja ja muita purjelaivoihin liittyviä ammattilaisia.

Raumalaisuuden vaalija

       Vuosikymmenien aikana Nortamo-Seor on monin tavoin vaikuttanut sääntöjensä tarkoitusperien mukaisesti kotikaupunkinsa perinteitten ylläpitäjänä.  Erityisen ansiokkaita ovat tässä työssä olleet ensimmäinen kapteeni, laivanvarustaja Jalmari Penttilä ja 24 vuotta kapteenina toiminut kirjailija  Tauno Koskela.  Nortamon tuotannosta teki väitöskirjan v. 1945 fil. tohtori Kalle Pietilä, joka tästä työstään sai kontra-amiraalin arvon.   Varsin ansiokkaan Nortamon elämäkerran, Nortamo – jaaritustensa vanki,  kirjoitti v. 2003  hum. kand. Tapio Niemi.

         Säännöissä määrättyjen tarkoitusperien johdosta Seor toimii osaksi kuin  kotiseutuyhdistys ja työstä on tapahtumien lisäksi jäänyt näkyvää aikaansaannosta kaupunkikuvaan kuuluvien muistomerkkien muodossa.

Vahvasti myötäisessä

         Kuluneena toimintavuonna  Nortamo-Seor on toiminut varsin aktiivisesti.  Vuosikokouksessa Tapio Niemi piti esitelmän nuorena kuolleesta raumalaisesta kirjailijasta Unto Koskelasta, jonka elämäkerta, Outo mies – outo reitti, ilmestyi hänen kirjoittamanaan syksyllä 2004.         

         Saunreissulla Harjavaltaan Emil Cedercreutzin museo ja kulttuurikeskukseen kuultiin esitelmä Nortamon ystävästä Emil Cedercreutzista ja tutustuttiin hänen tuotantoonsa..

         Syyskokouksessa päätoimittaja Matti Jussila kertoi Uudenkaupungin merihistorillisesn yhdistyksen toiminnasta ja taiteilija Olavi Juutilainen omasta osuudestaan sen toiminnassa.

         Rauman Lukosta piti esitelmän toiminnanjohtaja Jyrki Santala Nortamo-Seoran  kevätkokokuksessa.  Lukko on kaupunkilaisten lempilapsi ja tärkeää on, että joukkuueeseen kuuluisi aina oman seuran kasvatteja.

         Jo perinteeksi on muodostunut Seoran järjestämä kaupungin syntymäpäiväjuhla Kaffeholan, jossa salintäysi yleisö nautti raumalaiskulttuuriin perustuvasta ohjelmasta.  Erittäin pidettyjä ovat merelliset yhteislaulut.

         Toinen perinteinen yleisötilaisuus on Hjalmarin gousi, nimipäiväjuhla.  Rauma-sali täyttyi  ohjelmaan eläytyneestä yleisöstä.  Juhlaesitelmässä Tapio Niemi kertoi kirjailija Unto Koskelan elämäntyöstä ja murrerunoilija Heli Laaksonen Laitilan murteen sanakirjan tekemisestä.     

         Merellistä perintöä Seor vaali järjestämällä merimuseolla esitelmän Port Caledonian haaksirikosta Biskajanlahdella.  Eversti ja kirjailija Olavi Simolan esitystä seurasi salintäyteinen yleisö henkeään pidätellen.  Esitelmä päättyi vaikuttavaan, tapauksesta tehtyyn Antiche-ballaadiin.

         Samaan merellisen perinnön vaalimiseen kuului keväällä tehty matka Hampuriin  Peter Timmin merimuseoon.  Tähän maailman suurimpaan yksityiseen mrimuseoon pääsee vain suositusten perusteella.

         Turunmaan saaristoon, Pärnäisten VTS-kulunvalvontakeskukseen, Nauvon pienoislaivojen näyttelyyn ja Gyltön linnakkeeseen tutustuttiin keväisellä saaristokierroksella.

         Vuoden aikana Seoran virkamiehet, kaupunkikuuluttaja Pyyrman ja pränvahdit ovat hoitaneet virkojaan, kansalaisopistossa on jatkettu raumlaissi ehtoita, omalle pesättningille on pidetty kielikoulua  ja juhlavuoden kunniaksi tehtiin kuulokuva-CD Nortamon tuotannosta.  Runoilija Heli Laaksosen kutsusta valmistettiin Laitilan Pali muni-näyttelyyn strutsinmunan lämmitin, joka sai osakseen ansaittua huomiota.

         Seoran 75-vuotisjuhla vietettiin Nortamon syntymäpäivänä 13.6. 2005 yhdessä arvokkaan kutsuvierasjoukon kanssa.  Tunnelmallisen  ja hauskan tilaisuuden ohjelmassa oli juhlakokouksen lisäksi Seoran muusikoitten esityksiä,  jaaritusta ja puhetta pitkällä suomella.  Porilaisten lämpimät onnittelut toi Satakunnan Kirjallisen Kerhon puheenjohtaja Viljo Pihlajamäki, joka myös puheestaan naisille sai osakseen näiden,  ja muittenkin, jakamattoman ihailun. Juhlaesitelmän piti kaupunginjohtaja Arno Miettinen. Arvokkaasta työstä,  kahden raumalaisen kirjailijan elämäkerran kirjoittamisesta,  Seor luovutti Nortamo-mitalin hum. kand. Tapio Niemelle.

Jarmo Salo

Kapteen, Nortamo-Seor