Tekstin alkuun
Etusivu - Suomen Kirjailijanimikkoseurat - De Litterära Sällskapen i Finland ry
Etusivu

        Suomalaisen kulttuuriperimän ylläpitäjä

        Tuottaa kulttuurielämyksiä

       Auttaa kirjallisuuden tutkimustyötä

                Edistää lukuharrastusta

 

JÄSENENÄ 44 KIRJAILIJANIMIKKOSEURAA

JÄSENYHDISTYSTEN HENKILÖJÄSENMÄÄRÄ YHTEENSÄ 6180

 

 

 

 

 


Suomen Kirjailijanimikkoseurat – De litterära sällskapen i Finland ry on perustettu vuonna 2004. Yhdistys on aatteellinen ja sen tarkoituksena on kulttuurin ja kirjallisuuden edistäminen, toimiminen jäsentensä yhteistyöelimenä ja jäsenyhdistyksiensä tukeminen niiden sääntöjen mukaisessa toiminnassa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi Suomen Kirjailijanimikkoseurat -yhdistys tekee aloitteita, antaa kannanottoja ja lausuntoja kirjallisuuden ja kulttuurin kehittämiseksi, järjestää erilaisia kulttuuritapahtumia kuten esitelmätilaisuuksia, luentoja, näyttelyitä, teemapäiviä, tietojen- ja materiaalinkeruukampanjoita sekä osallistuu muiden järjestämiin tilaisuuksiin.

Jäsenyys ja yhdistyksen säännöt

Yhteystiedot

Ruotsalainen yhteistyökumppani on De Litterära Sällskapens Samarbetsnämd - DELS. 

Tanskalainen yhteistyökumppani on Samrådet for de
Litterære Selskaber i Danmark

 

Klassikkoteos

 

Klassikko on yleisesti arvostettu ja tunnustettu teos. Se on tunnettu ja paljon luettu teos. Se on kestävää kirjallisuutta. Se säilyy aikakaudesta toiseen. Eri ikäpolvet löytävät siitä sanottavaa itselleen. Sitä tulkitaan yhä uudelleen ikäpolvesta toiseen. Antiikin loistokauden teos –nimityksestä se on  laajentunut tarkoittamaan tunnustettua ja vakiintunutta mestari- tai kantateosta.

                      Klassikoksi tulo vaatii yleensä pitkää aikaa. Se on arvokirjallisuutta, joka on löytänyt tiensä lukioon ja yliopistojen tutkintovaatimuksiin. Sen tekijä on otettu kirjallisuuden historiaan.  Teos on ylittänyt keskinkertaisuuden, siinä on ajatonta ja pysyvää. Sitä luetaan ja siitä tehdään tutkimuksia. Se on tyylillisesti tai yhteiskunnallisesti vaikuttava. Se  voi olla käänteentekevä kirja yhteiskunnallisessa ajattelussa, se puhuttelee kansakuntaa. Se voi  käsitellä humaanisuutta, suvaitsevuutta, rikosta ja rangaistusta, kansallista yhteenkuuluvuutta, lahjontaa, julkista yhteiskuntavalhetta, naisasiaa tai tasa-arvoa eli aikansa aatteita ja näkemyksiä mullistamalla niitä ja tarjoamalla niistä uutta perspektiiviä. Se auttaa lukijoita näkemään, ajattelemaan ja ottamaan kantaa aikansa ongelmiin. Ne ovat teoksia, jotka ovat muuttaneet näkemystä maailmasta, vaikuttaneet kehitykseen, tuottaneet debatteja ja johtaneet aiempien toimintatapojen ja käsitysten uudelleenarviointeihin ja uudistuksiin. Ne auttavat selvittämään ihmiskunnan tai kansakunnan menneisyyttä.

                      Klassikkokirjailija ja klassikkoteos kuuluu kirjalliseen kaanoniin. Kansakunta on tarvinnut kirjailijoita. Kirjallisuuden kautta kansakunta luo identiteettiä.

                      Kirjailija tavoittelee kirjoittaessaan klassikkoteosta, kuitenkin vain harvasta tulee semmoinen. Klassikoksi tuleminen on vuorovaikutusta kirjan ja lukijoiden välillä. Tarvitaan kriitikoita, jotka tulkitsevat kirjaa. 

 

Katri Sarmavuori, professori

Yhteistyökumppanit

De Litterära Sällskapens Samarbetsnämnd DELS

Samrådet for de
Litterære Selskaber i Danmark

Suomen Lausujain Liitto

Äidinkielen opetustieteen seura ry

KANNATTAJAJÄSEN


Klikkaa kuvaa

Nimikot kannattajajäsen tukee liiton toimintaa

kannatusjäsenmaksu henkilöiltä 10,00 euroa ja yhteisöiltä 500,00 euroa

Minkä pensaan juuressa

Sorsaemo sorea,
kesälintu korea
juhlavaattehissaan:
sinipeilit siivissä,
harmahtava takki.
päässä vehree lakki,
seisoo rannan ruohossa
aivan aatoksissaan.

Katsele ja kuuntele,
oisko vaaraa missä.
Uteliaille ilkamoi,
itseksensä pakinoi:
- Asun täällä suuressa
luonnon temppelissä,
Minkä pensaan juuressa
mull´on munat piilossa,
kenkään ei voi arvata.
Kaisla vain ja kanerva
tietää salaisuuden,
pesäpaikan uuden,
van ne eivät kieli,
miss´on porraspieli.

Poikaset kun sieltä tuon,
kaikkein katsella jo suon.
Hämmästyvät heinätkin,
yksin vuorenseinätkin.
Kiitos kaikkialta soi,
rannan leppä aprikoi:

- Nuo on kaunehinta,
minkä armas Luoja loi.
Suviaalto hyväilee
untuvaista rintaa.

Immi Hellén

 


© 2008 Suomen Kirjailijanimikkoseurat - De Litterära Sällskapen i Finland ry - Tekninen toteutus Optinet kotisivut